PERUSTAMINEN

Junnun Lauluseuran perustava kokous pidettiin Kotkassa 5 päivä joulukuuta 1994. Tuolloin paikalla olivat seuraavat henkilöt:

Perustajajäsenet:
Esa Honkanen
Johannes Ojala
Heikki Kauppinen
Keijo Laitinen
Pertti Hämäläinen
Timo Peltola
Seppo Paananen
Olavi Espo
Alpo Kottila
Maj-Len Kottila
Martti Seppä
Hannu Halonen
Semi Lommi
Martti Vasamala
Synnove Guttormsen
Lise Suni
Erik Guttormsen
Lasse Lehto
Pertti Takaranta
Marion Takaranta
Anja Kaaronen
Tiina Mustamäki
Martti Hallgren

(23 jäsentä)

10-VUOTIS HISTORIIKKI

Junnun Lauluseuran 10-vuotis historiikki julkaisiin vuonna 2004.
Historiikistä painettiin kirjanen jonka sisältö on ohessa:

Junnun Lauluseura ry 1994-2004

YHTEYSTIEDOT
Junnun Lauluseura ry
PL 9
48101 Kotka

Puheenjohtaja Ilpo Palomäki
Varapuheenjohtaja Erkki Ranta
Taloudenhoitaja Eero Koukkula
Sihteeri Tytti Riita
Jäsensihteeri Hannu Torkkeli
Historiikin kansi: Erkki Sandberg
Historiikin teksti ja taitto: Tytti Riita
Valokuvat: Matti I. Korhonen, JuhaniLantta, Junnun Lauluseuran arkisto ja leikekokoelma, alkuperäislähde kaupunkilehti Poiju

Painatus: Kopioklubi Oy 2004

sivu 1

JUNNUN LAULUSEURA RY – 10 VUOTTA

JUNNUN LAULUSEURA RY:N PERUSTAMINEN
Juha Vainio (1938-1990) syntyi Kotkassa. ”Kotkan poikii ilman siipii” on laulu, jota kotkalaiselle ei tarvitse esitellä, sen osaavat lähes kaikki. Juha Vainion merkitys Suomen viihdemusiikille ja kuplettiperinteelle on kuitenkin tätä laajempi. Juha Vainion laulut ovat tunnettuja koko Suomessa. Juha Vainio on suuri sanoittaja ja Reino Helismaan laulelmaperinteen jatkaja.

Juha Vainio oli laulajana kuplettiperinteen moderni edustaja ja aikansa tuotteliaimpia iskelmämusiikin tekstittäjiä. Hän on tehnyt, sanoittanut, säveltänyt ja esittänyt itse suuren määrän lauluja. Sen lisäksi hän on kääntänyt paljon lauluja ja iskelmiä suomenkielisiksi sanoituksiksi. Juha Vainio oli itse luonteva esiintyjä. Hän on tehnyt lukuisia sanoituksia tunnetuille suomalaisille viihdetaiteilijoille. Levytettyjä sanoituksia on yli 1800.
Juha Vainion lauluissa on sanomaa. Laulujen runomitta on virheetöntä. Niissä on sävellettyä elämänviisautta ja filosofiaa, jota voimme kuunnella päivittäin.

Juha Vainio on Kotkan oma poika ja niinpä Junnun Lauluseura ry perustettiin 4.12.1994 Kotkassa,joka on yhdistyksen kotipaikka. Esa Honkasen aloitteesta joukko muusikoita ja Juha Vainion musiikin ystäviä kokoontui ravintola Hamletissa 4.12.1994 perustaen yhdistyksen, jonka tarkoitukseksi määriteltiin säännöissä Juha Vainion lauluperinteen sekä suomalaiskansallisen kuplettilauluperinteen edistäminen, kerääminen ja tallentaminen.

Perustavassa kokouksessa olivat läsnä Esa Honkanen, Johannes Ojala, Heikki Kauppinen, Keijo Laitinen, Pertti Hämäläinen, Timo Peltola, Seppo Paananen, Olavi Espo, Alpo Kottila, Maj-Len Kottila, Martti Seppä, Hannu Halonen, Semi Lommi, Martti Vasamala, Synnöve Guttormsen, Lise Suni, Erik Guttormsen, Lasse Lehto, Pertti Takaranta, Marion Takaranta, Anja Kaaronen, Tiina Mustamäki ja Martti Hallgren.
Yhdistyksen perustamisasiakirjassa on yhteensä 23 allekirjoittajaa.

Alkuun

sivu 2

Lauluseuraan on 10 vuoden toiminnan aikana liittynyt yli 500 jäsentä ympäri maan sekä maan rajojen ulkopuolelta, kaukaisimmat Amerikasta. Suurin jäsenjoukko on Kotkasta ja Kotkan lähiympäristöstä. Jäsenmäärä on kasvanut 24 perustajajäsenestä yli 500 jäseneen ja yhdistys on kehittynyt valtakunnallisesti tunnetuksi yhdistykseksi ja kulttuuritoimijaksi.

Lauluseuralla on yksitoista kunniajäsentä. 10-vuotisen toiminnan juhlistamiseksi kymmenentenä kunniajäseneksi on kutsuttu Junnun Lauluseuran perustaja, ensimmäinen puheenjohtaja ja musiikillinen johtaja Esa Honkanen.

JUNNUN LAULUSEURAN KUNNIAJÄSENET

KUNNIAJÄSENIKSI ON KUTSUTTU SEURAAVAT HENKILÖT:
  1. Keijo Laitinen (1995)
  2. Pertti Metsärinne (1999)
  3. Reijo Tani (1999)
  4. Heikki Kauppinen (1999)
  5. Risto Sihvonen (1999)
  6. Edward Syrjä (1999)
  7. Reijo Lehtovirta (1999)
  8. Erik Lindström (2002)
  9. Reino Heiskanen (2004)
  10. Esa Honkanen (2004)
  11. Jukka Ojala (2004)


JUNNUN LAULUSEURA JÄRJESTÄÄ

Kymmenen vuoden aikana Junnun Lauluseura on järjestänyt lukuisia konsertteja, yhteislaulutilaisuuksia, lauluristeilyjä, risteilyjä perinnealuksilla, laulukilpailuja ja muuta ohjelmaa jäsenille ja yleisölle. Myös yhteistyöprojekteina on järjestetty konsertteja, seminaareja ja muita tapahtumia. Tapahtumat on järjestetty talkoovoimin. Tapahtumien ja konserttien tuotoista sekä liikelaitosten lahjoituksista on jaettu stipendejä musiikin opiskelijoille, nuorille laulajille ja muusikoille sekä muille esiintyjille. Kohdeapurahoja on saatu Kymenlaakson Kulttuurirahastolta ja Kotkan Kulttuuritoimelta.

Alkuun

sivu 3

SEURAN NUORET STIPENDIEN SAAJAT

Seura on toiminut Kymenlaakson Kesäyliopiston kanssa yhteistyössä sanoitusseminaarien ja sanoitus- ja sävellysseminaarien järjestämisessä Meripäivien aikana. Lauluseuran hallituksen jäseniä on osallistunut sanoitus- ja sävellysseminaareihin, samoin muita seuran jäseniä, joiden osallistumista on tuettu. Lahjakkuutta osoittaneita osallistujia on palkittu seuraavasti:


Alkuun sivu 4

Laura Henrikssonille myönnettiin vuonna 2003 tunnustuspalkinto Helsingin yliopiston musiikkitieteen oppiaineeseen tehdystä pro gradu -tutkielmasta Juha Vainio kuplettiperinteen jatkajana. Lauluseura kutsui Laura Henrikssonin Kotkaan ja Laura esitteli tutkimustyötään, jossa käsiteltiin Juha Vainion tuotantoa. Tutkija paneutui aikaisemmin akateemisesti lähes tuntemattomiin teemoihin, kuten kuplettilaulujen maailmankuvaan, laulunaiheisiin ja laulutapaan. Kaupunkilehti Poiju otsikoi Lauran vierailusta tehdyn jutun: Juha Vainion kupleteissa on elämän koko kirjo.

Vuonna 2004 Junnun Lauluseura rahoitti Merimieslaulufestivaalien solistisarjan pääpalkintoa, jonka voitti Kristiina Lanki. Kristiinan kilpailukappale oli Juha Vainion vuonna 1989 tekemä laulu Ääretön aava ympärilläin.

Eriikka Magnusson vieraili Café Tornipöllössä vuonna 2002 lausumassa Juha Vainion lauluja, säestäjänä Teppo Hauta-aho. Tilaisuuden järjestämistä tuettiin.

KONSERTIT JA KULTTUURITAPAHTUMAT

Junnun Lauluseura on järjestänyt konsertteja, kilpailuja, risteilyjä ja muita kulttuuritapahtumia. Vuosittain toistuvia tapahtumia ovat olleet Sapokan vesipuistokonsertti, usein meripäiväviikolla ja Lehmän Lauluristeily heinäkuun alkupuolella, entisen rukouslauantain ajankohtana. Samoin on jäsenistölle järjestetty joka vuosi pikkujoulujuhla, joka muutaman kerran on järjestetty yhdessä seuran yhteisöjäsenen Hyvän Tuulen Laulajien kanssa. Hyvän Tuulen Laulajat lauloivat Juha Vainion aikana hänen taustakuoronaan. Kuoro piti 30-vuotisjuhlakonsertin 17.2.2002. Ensimmäisinä toimintavuosina yhteislauluillat olivat seuran keskeistä toimintaa.

Ensimmäisten toimintavuosien mittavin tapahtuma oli Kippislaulukilpailu (1996), jonka voitti Timo Mäenpää, sittemmin myös Lauluseuran jäsen, merimieslaulufestivaaleissa menestynyt lauluntekijä ja laulaja.

Ensimmäinen Suuri Viihdekonsertti järjestettiin vuonna 1997, pääesiintyjinä olivat Erkki Liikanen ja Aarno Raninen. Vuonna 1998 järjestettiin Juha Vainion 60-vuotispäivän juhlakonsertti äitienpäivän aattona Kotkan Konserttitalossa, pääesiintyjinä Eino Grön ja Jukka Ojala.

Laura Henriksson Kotkassa 16.11.2003

Alkuun

sivu 5

Seuraavana vuonna järjestettiin äitienpäiväkonsertti Karhulassa Kyminsuussa. 9.11.2000 järjestettiin Warsinainen Taiteilijajuhla yhdessä Kyminlinnan-Kotkan Lions-klubin kanssa. Konsertti oli Pertti Metsärinteen, Reijo Tanin ja Heikki Kauppisen 155-vuotistaiteilijajuhla.

Vuoden 2001 konserttitapahtuma oli Reijo Tanin 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi järjestetyt Tanssit Työskillä. Tilaisuudessa esiintyi joukko kotkalaisia taiteilijoita.

Äitienpäivän aattona 2003 järjestettiin jälleen Suuri Viihdekonsertti. Pääesiintyjinä olivat Erik Lindström ja Erkki Liikanen sekä useat kotkalaiset taiteilijat. Orkesteria johti Kalevi Ukkola.

Ystävänpäivän aattona helmikuussa on kahtena vuonna 2003 ja 2004 kutsuttu Erik Lindström ystävineen ravintola Kairoon konsertoimaan. Dream Teamiin on kuulunut Lindströmin lisäksi, Erkki Liikanen, Pentti Lasanen, Vode Mikkola ja Kaj Pahlman, toisella kertaa koskettimissa oli Seppo Hovi. Konsertit ovat olleet menestys.

Suurmenestys oli myös Konserttitalolla Ystävän Laulu -konsertti. Sen järjestämisessä seuran yhteistyökumppanina oli Polar artistit. Konsertti aloitti Vesa-Matti Loirin konserttikiertueen Kotkasta. Laulajaa säesti Lenni-Kalle Taipaleen johtama orkesteri.

Juhlavuoden 2004 päätapahtuma on ollut 10-vuotisjuhlakonsertti. Konsertin esiintyjiksi kutsuttiin Eino Grön, Erkki Liikanen, Kristiina Lanki, Reijo Tani, JaZZet-yhtye ja Hyvän Tuulen Laulajat, musiikin johto Kalevi Ukkolan.

LAULUSEURAN JULKAISUTOIMINTAA JA TUOTANTOA

Lauluseuran arkistoon on kerätty Juha Vainiota ja suomalaiskansallista kuplettiperinnettä koskevaa aineistoa, kirjallisuutta, nuotteja ja äänitteitä. Monilla seuran jäsenillä on kokoelmissaan mittava määrä Juha Vainion äänitteitä ja muuta Juha Vainiota koskevaa aineistoa.

Seuran järjestämien valokuvanäyttelyjen aineisto on lahjoitettu Kymenlaakson maakuntamuseolle.

Laura Henrikssonin pro gradu -työ sisältää myös arvokasta tietoa.

Seura harjoittaa tuotteiden esittelyä ja myyntiä, näitä ovat äänitteet, Laululippaat, t-paidat ja college-paidat.

Äänitteistä on arkistokappaleet seuran arkistossa. Tuotemyynti on osa Juha Vainion laulujen ja musiikin tunnetuksi tekemistä. Lisäksi sillä on merkittävä osuus seuran taloudessa konserttien ja tapahtumien tuoton sekä jäsenmaksujen ohella.

Seura on julkaissut kaksi lauluvihkoa. Laululipas 1 sisältää Juha Vainion esittämiä lauluja. Laululipas 1 julkaistiin Meripäivillä 1995 Juha Vainion rahaston lehdistötilaisuudessa. Laululipas 2 sisältää Juha Vainion muille artisteille sanoittamia lauluja ja käännösiskelmiä. Se julkaistiin Junnun Consujen yhteydessä 15.3.1997.

Lauluseuran jäsenillä on monenlaista lahjakkuutta. Jäsenistössä on musiikin ammattilaisia, soittajia ja laulajia, joilla on omaakin tuotantoa. Mainittakoon Juha Vainioon erityisesti liittyvästä tuotannosta Esa Honkasen ja Seppo Mussalon Vuosien uurteet -äänite vuodelta 1998 ja vuonna 2002 valmistunut Sellaista elämä on – Juha Watt Vainio -kabaree/Esa Honkanen, Jukka Ojala, Timo Peltola. Kabareella on ollut monia esityskertoja sekä Kotkassa että muualla. Useiden Meripäivien aikana Esa Honkanen ja Jukka Ojala ovat järjestäneet LauluristeilyjäJunnun Laulujen Vanavedessä.

Alkuun

sivu 6

Esa Honkanen ja Jukka Ojala

Muun muassa Lehmän Lauluristeilyt ovat inspiroineet useita jäseniä laulunlaadintaan. Itse Juha Vainio on tehnyt v-88 laulun Kun kotkalainen kerran on (liite 2). Laulussa kerrotaan kotkalaisesta viikonloppujen viettotavasta saaressa.

Lauluseuran jäsenten lauluja ovat Esa Honkasen Lehmän santaa (liite 3) vuodelta -96 ja toinenkin Lehmän laulu vuodelta -99 säveleen Sorsa lentää pohjoiseen.

Esa Honkanen teki Lehmän Iltalaulun (liite 3) Vanhoja poikia viiksekkäitä -laulun säveleen v 2000.

Sakari Pakonen ja Sinikka Sutela runoilivat Lehmän laulun v-01 ja Tytti Riita laati v-02 Lehmän lauluristeilylaulun (liite 3) Seuramatkat-laulun säveleen.

Hannu Torkkelin sanoittaman laulun Lehmän lauantai (liite 3) on säveltänyt Kalevi Ukkola.

Vivanin ensimmäiseltä Viipurin risteilyltä Tytti Riita teki laulun m/aux Vivanille (liite 4), jonka on säveltänyt Jorma Antikainen ja sovittanut Hannu Torkkeli.

Vuonna 2002 sanoitusseminaarissa seuran jäsenten tekemiä sanoituksia Ei ole Kööpenhamina kuin ennen -laulun säveliin olivat Yhtä juhlaa (liite 5) (Sakari Pakonen) , Aito kotkalainen (Tytti Riita) ja Paluumuuttaja (liite 5) (Erkki Sandberg).

Kalle Widemark on tehtaillut ainakin kahden Junnu Vainion laulun säveliin uudet sanat, Pelikaanin veli Albatrossin säveleen ja Seuramatka Meksikoon Vanha salakuljettaja Laitisen säveliin (2001).

Seuran jäsentapahtumissa ja pikkujoulujuhlissa on ollut jäsenten tuottamaa ohjelmaa. Jäsenistöstä on löytynyt laulajia ja lausujia, tanssijoita ja näyttelijöitä.

Elokuussa 1999 vuokrattiin harjoituskämppä, jossa seuran jäsenillä, soittajilla ja laulajilla on ollut mahdollisuus harjoitella.

Alkuun

sivu 7

TAPAHTUMAT VUOSITTAIN

1995

Ensimmäisenä toimintavuonna (1995) järjestettiin useita yhteislauluiltoja kotkalaisissa pubeissa ja Kotkan torilla sekä suorat lähetykset kahdesta yhteislauluillasta radio Albatrossiin (Esa Honkanen). 15.7. järjestettiin ensimmäinen Lehmän ”rukouslauantain” lauluristeily, josta on sittemmin tullut Lauluseuran perinteinen kesätapahtuma. 24.11. vietettiin seuran ensimmäinen pikkujoulu ravintola Hamletissa.

1996

Kippislaulukilpailut 30.-31.3. oli mittava tapahtuma Kotkassa. Kisan voitti Timo Mäenpää kappaleella Yläkerran Nestorin malja. Juha Vainion valokuvanäyttely ”Kotkan poikii…” oli esillä Konserttitalon galleriassa maaliskuun ajan. Valokuvat koottiin yksityisistä albumeista ja ne olivat 1950-80 -luvuilta. Näyttelyn kuvat lahjoitettiin sittemmin Kymenlaakson maakuntamuseolle.

19.6.1996 Lauluseuralla oli ensimmäistä kertaa esiintymisvuoro Sapokan Vesipuistokonsertissa. 6.7. oli vuorossa jo toinen Lehmän Lauluristeily Rukouslauantai Lehmässä. Saaressa laulettiin ainakin merilauluja ja Junnun lauluja. Yhteislauluiltoja järjestettiin ja tuotteita esiteltiin ja myytiin Meripäiväkonsertissa. Seuran esiintyjäryhmä osallistui Kotkan kulttuuritoimen järjestämään taidetapahtumaan Yö altailla. Pikkujoulua vietettiin ravintola Hamletissa.

1997

Lauluseura järjesti yhdessä Kotkan Lyseon Senioreiden kanssa 15.3. lyseolla Junnun Luokkakokous -Consut, jolloin myös julkaistiin Laululipas 2. Consuissa oli esillä Martti Hallgrenin äänilevykokoelma, joka käsittää kaikki Juha Vainion singlet alkuperäisissä kuorissaan. Esillä oli myös edellisenä vuonna konserttitalossa pidetyn valokuvanäyttelyn kuvat. Kesäkuussa lähdettiin ensimmäistä kertaa risteilylle perinnealus m/aux Vivanilla Viipurin Pamaus -veneilytapahtumaan, osallistumaan kulttuurikilpailuun ja muuhun merihenkiseen ohjelmaan. Purjehduksen iloisia osallistujia, seuran jäsenet Katrina Kuusela ja Keijo Sinivaara.

Alkuun

sivu 8

Kesäkuussa oli jälleen Sapokan Vesipuistokonsertti, heinäkuussa Lehmän rukouslauantai -risteily ja meripäiväkonsertin esittely- ja myyntipöytä. Elokuussa järjestettiin yhteislaulutilaisuus Kyminlinnan kesäteatterissa ja lokakuussa Janatuisen Jatsipäivät Kotekolla yhdessä Kotka-Kyminlinna Lions-klubin kanssa. Marraskuun tapahtumia olivat pikkujoulu ravintola Kirsikkapuistossa Hyvän Tuulen Laulajien kanssa ja joulumarkkinoihin osallistuminen Kolmikulmassa.Vuoden huomattavin tapahtuma oli 18.11. järjestetty Junnun konsertti Konserttitalossa, esiintyjinä Kotkan Kaupunginorkesteri, Erkki Liikanen ja Aarno Raninen.

1998

Vuoden päätapahtuma oli 10.5. Juha Vainion 60 v-juhlakonsertti Konserttitalossa. Konsertin pääesiintyjät olivat Eino Grön ja Jukka Ojala. Kesäkuussa lähdettiin toistamiseen kaljaasi Vivanilla osallistumaan Viipurin Pamaukseen. Heinäkuun tapahtumia olivat Sapokan vesipuistokonsertti, Lehmän Lauluristeily ja osallistuminen Meripäiviin lauluristeilyjen sekä esittely- ja myyntipöydän kanssa. Huhtikuussa valokuvanäyttely ”Kotkan poikii…” oli esillä Karhuvuoren kirjastossa ja toukokuussa Kotkan kirjastossa. 14.5. osallistuttiin ”Kotka Vepan ja Junnun merkeissä”-näyttelyn avajaisiin Kymenlaakson maakuntamuseossa. Kotkan Golf ry:n kanssa oltiin yhteistyössä ja Santalahden radat nimettiin Juha Vainion laulujen mukaan. Pikkujoulu vietettiin ravintola Kairossa Hyvän Tuulen Laulajien kanssa.

1999

Vuosikokouksessa kutsuttiin Junnun Lauluseuran kunniajäseniksi Pertti Metsärinne, Reijo Tani, Heikki Kauppinen, Risto Sihvonen, Edward Syrjä ja Reijo Lehtovirta. Äitienpäiväkonsertti järjestettiin 9.5. Kyminsuussa. Mukana esiintymässä oli Rauhalan koulun lapsikuoro. Perinteistä ohjelmaa olivat tänäkin vuonna Sapokan soitto vesipuistossa, Lehmän Lauluristeily ja Meripäivien ohjelma, lauluristeilyt sekä esittely- ja myyntipöytä. Meripäivillä osallistuttiin Sanottajaseminaarin tuomaristoon ja myönnettiin ensimmäiset Sanoitusseminaarin palkinnot. Kesällä pidettiin Esa Honkasen johdolla yhteislaulukilpailut ravintolalaiva Rellussa, tuomareina Lasse Lehto ja Keijo Sinivaara. Pikkujoulua vietettiin taas ravintola Hamletissa. Heinäkuussa risteiltiin perinnelaivoilla Vivanilla ja Inga-Lillilla Tallinnaan Laulujuhlille. Kotkalaisia kulttuurijärjestöjä kutsuttiin kulttuuriristeilylle Kristiina Brahella Lappeenranta-Viipuri-Kotka joulukuussa. Risteilyllä ideoitiin seuran ja muiden mukana olleiden yhdistysten toimintaa ja yhteistoimintaa. Kulttuuriristeilyllä syntyi mm. idea ”Savon Ukko” -patsaasta. Ideaa vietiin eteenpäin, vaikka se lopulta kariutui rahoituksen puutteeseen.

2000

Vuoden 2000 mittavin tapahtuma oli 9.11. Warsinainen Taiteilijajuhla, Pertti Metsärinteen, Heikki Kauppisen ja Reijo Tanin yhteinen 155-vuotistaiteilijajuhla. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Kotka-Kyminlinna Lions-klubin kanssa Karhuvuoren Urheilutalolla.

Alkuun

sivu 9

Warsinaisen taiteilijajuhlan mestarimuusikot, maestro Metsärinne sekä adjutantit Tani ja Kauppinen tutkimassa merimieskapakka Kairossa heille nimettyä pöytää. Maaliskuussa tehtiin retki Helsinkiin VPK:n Jameihin ja kesäkuussa lähdettiin Kirin bussilla jäsen Hilppa Kimpanpään syntymäpäiville Katajanokalle. Siellä esiintyivät Esa Honkanen, Jukka Ojala, Alpo Kottila ja seuralaisten laulukuoro. Muita kesän ohjelmia olivat vesipuistokonsertti ja Lehmän lauluristeily, Meripäiviin sekä sanoitus- ja sävellysseminaariin osallistuminen ja vielä Rellun yhteislaulukisat. Lokakuussa osallistuttiin Kymenlaakson Kulttuurimessuille esittely- ja myyntipöydällä. Pikkujoulut vietettiin Hamletissa.

2001

Vuoden tapahtuma oli Tanssit Työskillä kunniajäsen Reijo Tanin 70-vuotissyntymäpäivän juhlistamiseksi joulukuussa. Syyskuussa vieraili tamperelainen Hannu Kivinen Café Tornipöllössä esittäen Erkki Wessmanin kanssa käsikirjoittamansa lauluohjelman Junnusta, Kolmatta linjaa takaisin. Säestyksestä huolehtivat Mika Huusari, Heikki Kauppinen, Erkki Siikasaari ja Reijo Tani.

Alkuun

sivu 10

Yhteistyötä tehtiin kesäyliopiston kanssa Veikko Lavi -seminaarissa. Merimieslaulufestivaaleilla pidettiin esittely- ja myyntipöytää. Meripäivillä Jalmari Kolu Säätiö piti konsertin Pahojen poikien lauluista. Säätiön pojille lahjoitettiin konsertin päätteeksi seuran t-paidat Meripäivien kuumuuteen. Perinteiset vesipuistokonsertti ja Lehmän lauluristeily järjestettiin heinäkuussa ja pikkujoulut VPK:n talolla. Hannu Torkkeli järjesti lauluiltoja vanhuksille Koivula-kodissa.

2002

4.7.2002 kutsuttiin Erik Lindström Junnun Lauluseuran kunniajäseneksi. Erik Lindströmin osuus Juha Vainion kehityksessä laulajana ja sanoittajana oli merkittävä. Hän julkaisi Junnun ensimmäiset levytykset ja kirjoitti sävellykset ja sovitukset. Kunniakirja luovutettiin Lindströmille Imatran Big Band Festivaaleilla. Vuotta myöhemmin Erik Lindström sai valtion säveltaiteen palkinnon. Perinteiset ohjelmat olivat tänäkin vuonna Lehmän lauluristeily, Sapokan vesipuistokonsertti sekä esittely- ja myyntipöydät Merimieslaulufestivaaleilla ja Meripäivien pääkonsertissa. Yhteistyössä kesäyliopiston ja Kotka Jazzin kanssa toteutettiin Juha Vainion lauluja käsittelevä Sellaista elämä on -seminaari Kairossa. Eriikka Magnusson lausui Café Tornipöllössä Juha Vainion sanoituksia, säestäjänä Teppo Hauta-aho. Tilaisuus oli nimeltään Rahasta Kärki ja unhoita. Pikkujoulua vietettiin jälleen VPK-talolla. Toukokuussa Lauluseura sai arvokkaan lahjoituksen, kun Keijo Laitinen luovutti kolmisenkymmentä sävellystään ja niiden oikeudet Junnun Lauluseuralle.

2003

Vuoden toiminta aloitettiin komeasti ystävänpäivän aattona 14.2., kun Erik Lindström ja Dream Team vieraili ravintola Kairossa Junnun Lauluseuran kutsumana. Dream Teamissa soittivat Erkki Liikanen, Vode Mikkola, Pentti Lasanen ja Kaj Pahlman. Eki Liikasen lauluosuuden aikana rummuissa taituroi Rempo Tani. Kaupunkilehti Kotkansilmä otsikoi: Lindström valloitti Kairon. Maestro Erik Lindström Konserttitalossa vippiksellä taituroimassa. Taustalla Juha Vainion muotokuva. Juha Vainion syntymäpäivänä, äitienpäivän aattona järjestettiin Konserttitalolla jälleen Suuri Viihdekonsertti. Esiintyjinä olivat Erik Lindström, Erkki Liikanen, Jukka Ojala sekä kotkalaisia taiteilijoita.

Alkuun

sivu 11

Kesäyliopiston ja Kotka Jazzin kanssa yhteistyössä oltiin järjestämässä Juha Vainio -seminaaria II, jazzahtavia tuokiokuvia Junnu Vainiosta. Perinteistä toimintaa edustivat tänäkin vuonna Sapokan vesipuistokonsertti, Lehmän Lauluristeily, myyntipöytä yhteistyössä Meripäivien kanssa kantasatamassa sekä pikkujoulu VPK:n talolla. Syyskokouksessa Laura Henriksson esitteli Helsingin yliopiston Musiikkitieteen oppiaineen pro gradu -työtään Juha Vainio kuplettiperinteen jatkajana. Laura Henrikssonille myönnettiin tunnustuspalkinto. Heikki Kauppinen, Reijo Tani ja Penna Ahola esittivät hauskoja kupletteja tilaisuuden kunniaksi. Junnun Lauluseura on seurannut Juha Vainio instituutin suunnittelua ja perustamista. Hallitus ehdotti vuonna 2003 nimeksi Juha Vainio instituutti (Junnu Vainio instituutin sijaan). Instituutissa voi suorittaa ammatillisen koulutuskeskuksen musiikin perustutkinnon. Lauluseuran edustaja on yhteistyökumppanina osallistunut instituutin suunnittelutoimikunnan ja johtoryhmän neuvotteluihin. Juha Vainio instituutin avajaiskonsertti oli Höyrypanimolla 25.4.2004.

2004

Järjestyksessä toinen Ystävänpäivän konsertti pidettiin ravintola Kairossa, jonne kutsuttiin uudestaan Erik Lindström ja Dream Team, Erkki Liikanen, Vode Mikkola, Pentti Lasanen ja Seppo Hovi. Konsertin solisteina olivat Helena Siltala ja Kristiina Lanki.
6.3. järjestettiin Ystävän Laulu -konsertti Polar artistien kanssa. Vesa-Matti Loiri ja Lenni-Kalle Taipale aloittivat levynjulkistamiskiertueen Kotkasta. Lenni-Kallen johtamassa orkesterissa soittivat Mikko Kosonen, Ako Kiiski, Kalle Torniainen ja Maria Kalaniemi. Konsertissa kuultiin uusia sovituksia tutuista lauluista. Lauluseuran omistama Juha Vainion muotokuva oli luovutettu konsertin ajaksi esiintymislavan takaseinälle. Kutsuvieraina oli kaupungin edustajia.
Kesän vakiotapahtumaksi on jo muodostunut vesipuistokonsertti meripäiväviikolla, yhteistyökumppaneina ja laulajina jälleen kerran Kotkan Lyseon kuoropoikien seniorit ja solisteina Veijo Varpio, Kristiina Lanki, Kari Arffman, Jouko Koivukoski ja Junnun Karaoken voittaja Marjo Raatikainen. Meripäivät järjesti Junnun Karaoken helmikuussa ja tuomaristoon kutsuttiin Lauluseuran edustajana Erkki Ranta.
Lehmän lauluristeily oli heinäkuussa Siellä jo kolmatta kertaa oli hollantilainen seuran jäsen, taitava saxofonisti Jaap van der Meere soittelemassa Kalevi Ukkolan, Kalle Sirolan, Juhani Ollikaisen ja Jukka-Pekka Kairanevan kanssa. Vuoden 2001 Lehmän lauluristeilyllä. kuultiin ensimmäisen kerran Jaap van der Meeren saxofonin sulosointuja.

Alkuun

sivu 12

Merimieslaulufestivaaleilla oli esittely- ja myyntipöytä. Seuran edustajat oli Meripäivillä kutsuttu tilaisuuteen, jossa seuran juhlavuoden Juha Vainio rahaston palkinto myönnettiin sanoittaja Jorma Toiviaiselle. Kesäkuussa toteutui vihdoin kauan suunniteltu ja odotettu purjehdusretki perinnealus Vivanilla Vergiin. Retkeen sisältyi retki Eestin itäisimpään kolkkaan, Narvan rajakaupunkiin. Heinäkuussa tehtiin retki Ruokolahdelle Junnu-Iltamiin. Lauluseuralaiset otettiin vastaan kutsuvieraina ja puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa haastateltiin yleisön edessä. Ystävämme Erkki Liikanen, seuran jäsen, oli iltamien pääesiintyjä. Myynti- ja esittelypöytä tuotti iltamissa hyvin. Juhlavuoden päätapahtuma oli Suuri Viihdekonsertti Isänpäivän aattona 13.11. Konsertissa esiintyivät Eino Grön, Erkki Liikanen, Reijo Tani, Kristiina Lanki ja JaZZet –yhtye. Konsertissa myönnettiin nuorille musiikinopiskelijoille stipendejä. Kunniajäseniksi kutsuttiin Reino Heiskanen, Esa Honkanen ja Jukka Ojala. Honkaselle ja Ojalalle myönnettiin tunnustuspalkinto Junnun Lauluseuran hyväksi tehdystä työstä.

KUVATAIDETTA

Valokuvanäyttely Kotkan poikii… koottiin maaliskuussa -96 Kotkan konserttitaloon.
Näyttelyn kuvat olivat esillä Junnun Consuissa maaliskuussa -97 Kotkan lyseolla.
Huhtikuussa-98 valokuvat olivat esillä Karhuvuoren kirjastossa ja toukokuussa Kotkan kirjastossa. Sen jälkeen näyttelyn kuvat on annettu säilytettäväksi Kymenlaakson maakuntamuseolle. Osa kuvista tuotiin Konserttitalon galleriaan 10-vuotisjuhlakonsertin kunniaksi.
Metsolan Aikamiespoikien kanssa kiinnitettiin Juha Vainion relief ja muistolaatta Rastaantie 23:ssa sijaitsevan talon seinään Metsola-päivänä 11.8.2001 Junnu vietti talossa lapsuutensa päiviä ja talossa sijaitsi aikoinaan yleinen sauna, jonka omistivat Junnun isovanhemmat.
Vuonna 2002 hankittiin taiteilija Olavi Heinon maalaama Juha Vainion muotokuva, jota säilytetään Kotkan lyseossa. Virallinen luovutustilaisuus oli Kotka-päivänä 21.3.2003. Samassa tilaisuudessa julkistettiin seuran yhteistyökumppanin Kotkan Lyseon Kuoropoikien historiikki. Juha Vainio kuului aikoinaan lyseon kuoropoikiin.

HALLINTO JA VUOSIKOKOUKSET

Ensimmäinen johtokunta valittiin perustamiskokouksen jälkeen 4.12.1994. Lauluseuran ensimmäinen vuosikokous pidettiin 19.3.1995, Tuolloin valittiin johtokunta, johon kuuluivat

Alkuun

sivu 13

puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
sihteeri
taloudenhoitaja
jäsenet
Esa Honkanen
Alpo Kottila
Seppo Paananen
Synnöve Guttormsen
Jukka Ojala, Semi Lommi ja Pertti Hämäläinen


14.3.1996

puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
sihteeri
taloudenhoitaja
jäsenet
Esa Honkanen
Alpo Kottila
Seppo Paananen
Synnöve Guttormsen
Keijo Sinivaara, Lasse Lehto ja Pertti Hämäläinen


16.3.1997

puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
sihteeri
taloudenhoitaja
jäsenet
Esa Honkanen
Alpo Kottila
Seppo Paananen
Synnöve Guttormsen
Keijo Sinivaara, Lasse Lehto ja Pertti Hämäläinen


7.3.1998

puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
sihteeri
taloudenhoitaja
jäsenet
Esa Honkanen
Alpo Kottila
Seppo Paananen
Leena Ukkola
Lasse Lehto, Synnove Guttormsen ja Ilpo Palomäki


14.3.1999 vuosikokouksessa Laulumiestalolla oli kokouksessa runsaasti jäseniä (26).

puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
sihteeri
taloudenhoitaja
jäsenet
Esa Honkanen
Alpo Kottila
Seppo Paananen
Auli Torkkeli
Lasse Lehto, Keijo Sinivaara ja Ilpo Palomäki


12.3.2000

puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
sihteeri
taloudenhoitaja
jäsenet
Ilpo Palomäki
Esa Honkanen
Auli Torkkeli
Lasse Lehto
Alpo Kottila, Kari Rokka
jäsensihteeriksi valittiin Hannu Torkkeli

11.3.2001

puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
sihteeri
taloudenhoitaja
jäsenet
Ilpo Palomäki
Erkki Ranta
Hilppa Kimpanpää
Lasse Lehto
Terho Koistinen, Esa Honkanen, Kari Rokka


24.11.2001

puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
sihteeri
taloudenhoitaja
jäsenet
Ilpo Palomäki
Erkki Ranta
Hilppa Kimpanpää
Eero Koukkula
Seppo Paananen, Esa Honkanen, Kari Rokka


10.11.2002

puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
sihteeri
taloudenhoitaja
jäsenet
Ilpo Palomäki
Erkki Ranta
Tytti Riita
Eero Koukkula
Jatta Moilanen,Sirpa Osanen, Terho Koistinen


Alkuun

sivu 14

30.11.03


puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
sihteeri
taloudenhoitaja
jäsenet
Ilpo Palomäki
Erkki Ranta
Tytti Riita
Eero Koukkula
Jatta Moilanen,Sirpa Osanen, Hannu Torkkeli


Musiikillisena johtajana on toiminut vuodesta 1994 muusikko Esa Honkanen ja vuodesta 2003 dir.mus. Kalevi Ukkola.

Seuran nuotistoa on hoitanut Hannu Torkkeli.

Jäsensihteerinä on toiminut Hannu Torkkeli.

Tuotemyyntiä ovat hoitaneet Synnöve Guttormsen, Auli Torkkeli ja Leila Pirkkalainen.

Tilintarkastajina ovat toimineet Lauluseuran koko toiminta-ajan Hannu Halonen ja Heikki Kauppinen, varatilintarkastajina Martti Seppä ja Erik Guttormsen.

Jäsenmaksu on ollut 50 mk, vuodesta -99 lähtien 60 mk ja euro-valuuttaan siirryttyä 10 euroa; muita korotuksia ei jäsenmaksuihin ole tullut.

Seuralla on kaksi yhteisöjäsentä, Hyvän Tuulen Laulajat ja Bruno’s Pub.

SÄÄNNÖT OHJAAVAT YHDISTYKSEN TOIMINTAA

Yhdistyksen toimintaa ohjaavat säännöt ja ajan kuluessa yhdistyksen toiminnan kehittyminen tekee tarpeelliseksi sääntöjen tarkistamisen ja muuttamisen. Lauluseuran sääntöjä korjattiin 14.3.96. Ensimmäinen laajempi sääntömuutos hyväksyttiin vuosikokouksessa 11.3.2001. ja nimenkirjoittamisoikeuksia tarkistettiin ylimääräisessä vuosikokouksessa 28.5.2001. Yhdistysrekisteri hyväksyi 29.10.2001 uudet säännöt ja samana vuonna siirryttiin kahteen vuosikokoukseen. Samalla tarkennettiin hieman seuran toiminnan tarkoitusta sekä toimenpiteitä seuran mahdollisesti lopettaessa toimintansa. Sääntöjä tarkistettiin vielä vuonna 2002, jolloin päämuutos oli, että kaikki hallituksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä ja että hallituksen jäsenistä puolet ovat vuosittain erovuoroisia. Uusimmat säännöt ovat voimassa kesäkuusta 2003 alkaen, jolloin yhdistysrekisteri ne hyväksyi. Junnun Lauluseuran säännöissä todetaan tänään lähes samoin sanoin kuin yhdistystä perustettaessa, että Yhdistyksen tarkoituksena on suomalaiskansallisen kuplettiperinteen, kevyen musiikin sekä Juha Vainion kuplettiperinteen edistäminen, kerääminen ja tallentaminen.

TIEDOTUSTOIMINTA

Jäsenistöä palvellaan jäsenkirjein, joita toimitetaan 2-4 kertaa vuodessa. Jäsenkirjeiden yhteydessä tiedotetaan paitsi Lauluseuran järjestämistä tapahtumista, myös muista kulttuuritapahtumista Kotkassa ja ympäristössä, mm. Kesäyliopiston järjestämistä sanoitus- ja sävellysseminaareista ja Junnu Vainio -seminaareista, merimieslaulufestivaaleista ja konserteista.Lehdistölle on tiedotettu Lauluseuran järjestämistä tapahtumista ja myönteistä julkisuutta on saatu kymmenen vuoden aikana paljon.

Vuonna 2000 on Alpo Kottilan toimesta perustettu internetiin Junnun Lauluseuran kotisivut osoitteessa http://users.kymp.net/palomaki. Jäsenten yhdyssiteeksi ja tiedonvälityskanavaksi on vuonna 2003 perustettu Internetiin keskustelupalsta, Junnun Lauluseuran juttupaikka, osoitteessa http://www.quicktopic.com/19/H/4dq92DyvKAD/m48.

Alkuun

sivu 15

KIITOKSET

Konserteissa ja tapahtumissa on esiintynyt laulajia ja soittajia Kotkasta ja muualta Suomesta.

  • Esa Honkanen
  • Jukka Ojala
  • Timo Peltola
  • PerttiHämäläinen
  • MarttiSeppä
  • IlpoAaltio
  • Risto Ranta
  • Erkki Liikanen
  • Eino Grön
  • Aarno Raninen
  • Marita Taavitsainen
  • Matti Jylhä-Vuorio
  • Alpo Kottila
  • , Jaana Wilenius
  • Erkki Ranta
  • Erik Sutela
  • , Sinikka Sutela
  • Kari Fall
  • Ari Ismälä
  • Taisto Koskinen
  • Timo Nopanen
  • Jukka Savolainen
  • Teuvo Siikasaari
  • Pekka Kaarna
  • Vesa Kuitunen
  • Jose Liikanen
  • Ranja Rasmussen
  • Erik Siikasaari
  • Mauri Toivonen
  • Tero Haikala
  • Mika Huusari
  • Sandy Koskinen
  • Jukka Lehtonen
  • Irmeli Mäkelä
  • Risto Pellava
  • Jukka Lehtonen
  • Arvo Saaristo
  • Seppo Grönvall
  • Hannu Kivinen
  • Pentti Ahola
  • Pertti Husu
  • Pertti Borman
  • Erkki Sandberg
  • Jouko Lanki
  • Helena Siltala
  • Kristiina Lanki
  • Kari Arffman
  • Sinikka Jouslahti
  • Jouko Koivukoski
  • Veijo Varpio
  • Marjo Raatikainen
  • Marjot Siikasaari
  • Hannu Torkkeli
  • Auli Torkkeli
  • Lauri Pätynen
  • Jaap van der Meere
  • Jaakko Pylkkänen
  • Juhani Ollikainen
  • Antti Frantsi
  • Eero Koukkula
  • Kalle Sirola
  • Kotka Senior Big Band
  • Kotka Swing Group
  • Keijo Sinivaara
  • Erkki Piispa
  • Kari Nissinen
  • Pertti Metsärinteen orkesteri
  • Heikki Kauppinen
  • Reijo Tani
  • Kalevi Ukkola
  • Leena Ukkola
  • Erik Lindström ja Dream Team
  • Kaj Pahlman
  • Pentti Lasanen
  • Vode Mikkola
  • Seppo Hovi
  • Ari Rousku
  • Jukka-Pekka Kairaneva
  • Kari Vuorela
  • Ilkka Jääskeläinen
  • Sauli Knutas
  • Karibia-orkesteri
  • Hyvän Tuulen Laulajat
  • Rauhalan koulun Lapsikuoro
  • Horizone-orkesteri
  • Kotkan Lyseon Kuoropoikien Seniorit
  • Groove Percussion Band
  • JaZZet
  • Vesa-Matti Loiri
  • Lenni-Kalle Taipale ja orkesteri
  • sekä nuoret stipendin saajat.


    • Jotkut esiintyjät ovat saattaneet jäädä luettelosta pois. He ovat yhtä arvostettuja kuin kaikki mainitut soittajat, laulajat ja yhtyeet.

      Sydämelliset kiitokset kaikille laulajille, soittajille, yhtyeille ja muille esiintyjille 10 vuoden aikana.

      Kiitokset yhteistyökumppaneille, Kotkan kaupungin kulttuuritoimelle, Kesäyliopistolle, Meripäivät Oy:lle, Kotka-Kyminlinna Lions-Clubille, m/aux Vivanille, Kaupungin teatterille, ravintola Kairolle, Hamletille (nyk. Jolly Joker), Duetolle, Kirsikkapuistolle ja Laulumiestalolle, Konserttitalolle, VPK:n talolle, Kopioklubille, Taika-paidalle, Offsetpaino Westmannille, Tmi Merisetille, Taisto Perheenmiehelle, Metsolan Merimatkoille, Korhonen-Honkonen serkuksille, Hannu Oksaselle, Kotka Jazzille, Heikki S.von Herzenille, jäsen Heimo Kuhalle, jäsen Erkki Sandbergille, jäsen Lahja Cederille, Poijulle, Kotkansilmälle ja Kymen Sanomille ja kaikille muille yhteistyökumppaneille.

      Lahjoituksista mm. Lehmän lauluristeilyillä ja pikkujouluissa pidettyihin arpajaisiin kiitämme Brunilan Kelloliikettä, Kotkan Torikahviota, Ravintolalaiva Rellua, Kotkan Teatteria, Konditoria Galettea, Kumilaaksoa, ravintola Jack Upia, Karhuvuoren apteekkia, Kopioklubia,Meripäivät Oy:ä, K-Rautaa, Kone-Kotkaa, Kuva-Salosta, Rimiä, Sinebrychoff, Wilmariinaa, Nordea pankkia, Tapiola pankkia, Kotkan Seudun Osuuspankkia, jäsen Esa Honkasta, jäsen Lahja Cederiä, jäsen Erkki Sandbergia, jäsen Terho Koistista ja kaikkia muita toimintaamme tukeneita lahjoittajia ja tukijoita.

      Kiitos tilintarkastajille ja kaikille seuran luottamustoimissa toimineille henkilöille. Kiitetään myös kaikkia Lauluseuran talkoisiin ja muuhun toimintaan osallistuneita lukuisia aktiivisia jäseniä.

      Alkuun

      sivu 16

      KIRJALLISUUTTA

      Laululipas 1 (1995), Junnun Lauluseura/Esa Honkanen (toim.), Offsetpaino Westman, Kotka.

      Laululipas 2 (1997), Junnun Lauluseura/Esa Honkanen (toim.), Offsetpaino Westman, Kotka.

      Ikävalko, Jorma (1998) Täyttä elämää. Junnu, Kotkan poikii, ilman siipii. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

      Leskelä, Ari (toim.) (1998) Sanojen takana Juha Vainio, 80 Juha Vainion laulua. Warner/Chappel…

      Leskelä Ari (toim.) (1990) Juha Vainio Lauluntekijä ja laulaja. Fazer Musiikki Oy, Espoo.

      Niemi, Marko (2004) Juha ”Watt” Vainio – discograa. Yliopistopaino,Tampere.

      On suru jäänyt sydämeen, Juha Vainion muistolle. (Erik Lindström). Luovan säveltaiteen edistämissäätiö.

      Henriksson Laura (2002). Juha Vainio kuplettiperinteen jatkajana. Pro gradu, Helsingin yliopisto, musiikkitieteen laitos.

      LIITE 1.

      Erkki Wessmanin kolumni kaupunkilehti Tamperelaisessa 4.12.2001

      Tiistaina 4. joulukuuta 2001

      Salainen resepti runojen tekoon – Juha Vainio.

      Iskelmärunoilija Juha Vainio (1938–90) olisi viettänyt tänä vuonna 60-vuotisjuhlaansa, jos olisi saanut elää. Juha Vainio Veikko Lintisen kuvaamana. Olin juuri saanut Juha Vainion Kansakoulunopettajaseminaarikaverilta ja toiselta Kotkan pojalta Raimo Vesalta määräyksen mennä jutuntekoon, kun Vuorikadun saunassa oli viimeinen saunavuoro, kun törmäsin Puutarhakatu 16:n hississä Juha Vainioon. Hän oli oletettavasti kauppamatkalla. Hän nimittäin kirjoitti siihen aikaan pakinoita Hymyyn ja aikamiesten rallatuksia saman yhtiön miestenlehtiin. Kukaan ei siihen aikaan villeissä unissaan haaveillut, että pingviinipukuiset miespuoliset pakkelinaamat kerran esittäisivät Vainion pornolaulut näyttämöllä ja kaiken huippuna myös Valkeakosken työväen musiikkitapahtumassa.Juha Watt Vainio antoi ensimmäiset näyttönsä hupilauluista 1950- luvulla Pertti Metsärinteen show-yhtyeessä. Yhteistyön tuloksena syntyi myös ensilevy “Hum-boogie”.

      Varsinaisen uransa Junnu aloitti 1964 läpimurtolevytyksellään “Paras rautalankayhtye”,josta hän sai sähkökitaraan viittaavan liikanimensä Watt. Sitten seurasi lukematon määrä 1960–70 -luvun menestyskappaleita. Vainion huumoriin tuli ajan mittaan pisara koskettavaa surumielisyyttä. Juha kirjoitti usein itselleen. Muille solisteille hän teki noin 2000 laulua. Monet Juhan lauluista ovat merkitsemättä muistiin. Ne hän teki improvisoiden jonkun tilanteen mukaan. Vedin Vanhassa Maestrossa strippauksen SM-kisoja. Siellä Juha teki iltapäivätansseissa, kun valmistelimme kabinetissa illan kisoja, Vanhan Metron valssin. Se oli komee kappale, joka tuli ja meni. Rumpali Reijo Tanin, sen “Mää en muista mittään” -miehen viiskymppisillä Lehmänsaaressa, Juha ja Jyrki Otila tulivat saareen takakautta. Juha oli tehnyt Rempolle synttärilaulun ja opettanut Jykelle kertosäkeen. Tämän hoilaama kertaus onkin ainoa, minkä teoksesta muistan.

      – Pippijuu, pippijuu.

      Hississä kysyin Vainiolta josko saisin vipata saunareportaasiin otteita hänen biisistään “Yleisessä saunassa”. Kyllä Rami siitä jotain maksaisikin, arvelin.
      – Saat lainata vaikka koko laulun eikä maksa mitään, Juha sanoi ja katsoi aivan kuin olisin rämpinyt tietämättömyyden paksussa suorutakossa.
      – Et taida tietää, että isovanhemmillani oli Kotkassa yleinen sauna. Vaikka mä käperryinkin pikkupoikana Gutzeitin työmiesten viereen keskikaupungin lavoilla, on saunalaulu kunnianosoitus mun isovanhemmilleni, joten jos lainaat sitä, tekee juttusi kunniaa heille. Illalla Jussinkylän miehet ja muijat kuurasivat Vuorikadulla nahkojaan itkien kuin uittorännistä. – Missäs me nyt ruvetaan saunassa käymään, porasi riuska Kolun Petterikin. Yleisten saunojen korkeakulttuuri on kadonnutta maailmaa. Joku Rajaportin sauna Pispalassa on poikkeus ja mahtava kulttuuriteko, jota Juha Watt Vainiokin taivaastaan varmaan katsoo myötätunnolla ja kaikkea hyvää toivotellen.

      Kerran Juha vaihdatutti Vesan Ramilla kirjoituspalkkionsa ehtaan konjakkilekaan ja tuli viime tingassa samaan junanvaunuun, jossa meikäkin matkusti Helsinkiin.
      – Minä en enää häppää ota, Juha sanoi.
      – Uskon, että jokaiselle on ylhäällä annettu oma kiintiönsä ja mun kiintiöni tuli täyteen. Sun ei vielä kaiketi ole, joten toin tään ruukun sulle.

      Oli aikaa jutella kulttuurista. Mistä Vainio oli perinyt taidon punoa runoa?
      – Kävi silviisiin, että kun pääsin oppikouluun ja menin ensi kertaa poikien vessaan, huomasin seinällä kirjoituksen: “Istun taikka kävelen perse soittaa sävelen.” Hoksasin, että tekstissä ei ollut yhtään 'runousopillista virhettä. Sen jälkeen olen tosissani pyrkinyt yhtä kauniiseen lopputulokseen.

      Alkuun

      sivu 18

      LIITE 2.

      KUN KOTKALAINEN KERRAN ON 21.5.1988
      San. Juha Vainio, säv. Reijo Lehtovirta

      Alkuun

      sivu 19

      LIITE 3.

      Lehmän lauluja
      Lehmän santaa 5.7.1996

      San. Esa Honkanen, säv. Kulkuripoikana maailmalla.
      1. Laiva on lastattu, Lehmään on matkaa 2. Alla on santaa, grillissä hehku sakkia hurjaa nyt aallokko vatkaa uimasta nousen, pää niin kuin pehku tillaanpa kaljaa pullon luvan jos antaisi Sohvi sen poskista kurkkuun sullon. taas maistuisi yksi kohvi. 3. Soittajat Junnun rallia rääkkää 4. Aamulla aurinko ankea nousi hämärätä on kohta mittää ei nääkkää hiekalle Lehmän jo Kankkunen sousi kiinni kun lupsahtaa luomi silmä kuin puukon viilto jo lähenee äiti Suomi. on poissa se eilinen kiilto. 5. Toisia onko nyt saaressa tässä 6. Keula kun Sapokan laituriin ryskää yksinkö ollut oon vain rypemässä yksikään enää ei sairasta yskää auttaisi varmaan kohvi vuodeks on pakteerit pesty on siinä se oikea prohvi. tää reissu ei siiloin esty.

      Lehmän iltalaulu 2000
      San. Esa Honkanen, säv. Juha Vainio, Vanhoja poikia viiksekkäitä

      Lehmänsaaressa juhlittiin kerran, sille reissulle naisia huolittu ei.
      Oli vaakunaa kassissa herran, älyn toiselta kampiina vei.
      Rantahiekalla kukoisti vain nerokkuus, siitä vuosia mennyt on kolkytäkuus.
      Saaritunnelmaa toi Kinkun kitarabluus, sitä muistan, on aika uus.

      Laiturin murjoneet jäät, myrskytuulet, kaupunki tolppia veneille lyö.
      Lehmä pääs yleiseen käyttöön, luulet, kunnes taas päättäjät sanansa syö.

      Lehmän saaressa saunottiin kerran, telttasaunassa peräpää poltettiin niin,
      mereen istuttiin sitten sen verran, että rakkulat sammutettiin.
      Nyt jo saunotaan paatissa parempien, meille kurttu soi lauluja uusköyhien,
      sähkökitara vireeseen myös ulvahtaa, watit Auvinen lahjoittaa.

      Lehmässä tunnelmaa näät paratiisin, uskonto-oppineet ihmettelee.
      Tuuli soi hämärään Junnun biisin, rukouslauantain yö tummenee.
      Lauletaan vieläkin rannalla Lehmän, koff saa myhäilemään soittajat.
      Painuvan nähtiin jo päivän kehrän, kiireiset kaupunkiin matkustavat.

      Alkuun

      sivu 20

      Lehmän lauantai

      San, Hannu Torkkeli, säv. Kalevi Ukkola

      Retkipaatin kone vihdoin käyntiin yskähtää
      Lehmänsaari lauantaina ompi määränpää.
      Viimein matkaan lähti tuuri, iloinen on joukko suuri,
      ryppyotsat murjottamaan laiturille jää.
      matka sujuu rattoisasti, tultiin laituriin,
      joku huusi: ”Äkkiä jo pankaa köydet kiin.”
      Rantaan pian täytyy päästä, nauttia voi kyllä säästä,
      vaikka menis mukillinen hiekkaa sandaaliin.
      Hei bändi ryhtyy soittamaan,
      ja kansa hihkuu innoissaan,
      vetää soolon haitaristi,
      soittoon yhtyy kitaristi,
      basistikin innoissansa panee parastaan.
      Soitto kaikuu, rannan ruohikolla tanssitaan,
      yleisökin innoissansa ryhtyy laulamaan.
      Tunnelma on korkealla, vaikka ollaan taivasalla
      arjen murheet, sekä huolet syrjään viskataan.
      Jatkuu meno riehakkaana yö jo yllättää,
      hämärässä nuottejakaan soittajata ei nää.
      Väsynyt on haitaristi, uupunut myös kitaristi,
      soitintansa vasten painuu basistinkin pää.
      On kaikki menneet nukkumaan,
      vain lokki yksin taivaallaan.
      Suljettu on veneen baari,
      hiljentynyt lehmänsaari.
      Ensi vuonna samaan aikaan jälleen tavataan.

      Lehmän lauluristeily 14.7.2001

      San. Tytti Riita mukaillen Juha Vainion v-66 sanoittamaa laulua Seuramatkat, säv. Toivo Kärki

      1. Hyvää ryhmää Lehmän lauluristeilyllä 2. Yllä hehkuu suvi-illan taivaankaari retken suuntana on tuttu kohde kyllä, maistuu makkara ja kalja, kaviaari. Lehmä, saari meressä, kotkalaisen veressä Pojat soittaa jatsia, toiset ottaa matsia, hurmaa saaren lumo huumaten. teikka valtaa mielet miehien. Viklan kannella kun Lehmän rantaan seilaa Yö kun harsonsa jo saaren ylle heittää, meri aalloillansa aurinkoa peilaa, kapteenikin viltin alle päänsä peittää, hauskaa iltaa ennakoi, soitto kun jo siellä soi huokaa heppu Charmiass’, alus auta armias, Lauluseuran soittoveikkojen. suosikki on laivatyttöjen. Tää on Junnun Lauluseuran reipas retki, Tää on Junnun Lauluseuran reipas retki, kanssa ystävien vietä herkkä hetki, kanssa ystävien vietä herkkä hetki, surut voi nyt unohtaa, soitto soi ja laulaa saa surut voi nyt unohtaa, soitto soi ja laulaa saa laulut rakkauden ja nuoruuden. laulut rakkauden ja nuoruuden. Autiona ranta on, kun aamu koittaa, joku saxofonia vain hiljaa soittaa, se voi olla kenties Jaap, kerran vielä soittaa saap’ sävelmänsä syvämietteisen

      Alkuun

      sivu 21

      LIITE 4.

      Vivanin purjehduksella -97 pidetyn limerick-maratonin satoa
      M/aux Vivanille

      San. Tytti Riita, säv. Jorma Antikainen, sov. Hannu Torkkeli

      1. Ken hypähtää kannelle Vivanin 2. Kun laivalla päästään päivälliseen hyvän hytistä löytää divaanin kiidä paikalle kapteenin kattaukseen tai pöydän alle, jo kapteenin luokse siis lattialle hyvä ihminen juokse osaan eläytyy toveri Ivanin? jo ottaakin ruoka niin maistuakseen. 3. Siellä miehistö seisoo vahdissa 4. Toki katsaus luodaan torihin kun tangon ja valssin tahdissa ei miliisiä sotketa orihin kesäillalla kun katseens’ kääntyy Tervasillalla ja hän etääntyy voi tanssia rakkaansa rahdissa. voi ruplaset pudottaa korihin. 5. Siitä pyöreän tornin kulman taa 6. Ei miesten mies toki Kotkasta voi vilkkaasti sitten jo kiiruhtaa ole puutuva lain cola-votkasta nyt tuulen suojaan hän vettäkö pyytää ah juoman tuojaan vai kylmäkö hyytää kohti kättään sahan jo ojentaa. jos näin on, voi polvensa notkasta. 7. Ei merten tuulia mikään voita 8. Laula laivalla lauluja Junnun kun tuulet puistaa purjeita noita tunnet suloisen nuoruuden tunnun ah alus kiitää tuiverrus tuulen kuus lokkia liitää ainakin luulen siis soittaja soitathan, soita. kauas karkoittaa murheiden hunnun. 9. Laulut laivalla laulajaa laulattaa ja sen ainakin aallot kuulla saa: ”Kotkan poikii ilman siipii maailman myrskyt keinuttaa”. Kaljaasi Vivan

      Alkuun

      sivu 22

      LIITE 5.

      Sanoitusseminaarin 2002 satoa

      Paluumuuttaja

      San. Erkki Sandberg, säv. Juha Vainio, Ei ole Kööpenhamina kuin ennen

      Jo kelpaa Kotkan pojan kotiin tulla
      paluumuuttajana tosiaan.
      Jos ongelmia ilmeneekin mulla
      kavereista avun saan.
      Kun seiskatieltä kurvaan Hyväntuulen baanalle,
      on mieli odotusta tulvillaan.
      Ma mitä sanoisinkaan Kotilaisen Jaanalle,
      kun hänet tapaan sitten aikanaan.
      Se on sen ajan murhe, sitä vielä mieti en,
      kun Jylpyn ohi huristan ja tuumin: Huominen
      jo jotain mulle tuo, jos luoja vaan sen suo,
      niin kaikki kääntyy suuntaan parempaan.
      Jo kelpaa Kotkan pojan kotiin tulla
      paluumuuttajana tosiaan.
      Jos ongelmia ilmeneekin mulla
      kavereista avun saan.

      Nää puistot, bulevardit, kukkaistutuksetkin
      saa Kotkan pojan vakavoitumaan.
      Ei ole kaupunki, kuin oli silloin ennemmin,
      kun askel johti usein dokaamaan.
      Se oli silloin ennen, mutta toista se on nyt
      on oma kotikaupunkini tää siistiytynyt.
      On patsaspuistot nää, ne mieltä lämmittää
      ja Maretarium saa kuolaamaan.
      Jo kelpaa Kotkan pojan kotiin tulla
      paluumuuttajana tosiaan.
      Jos ongelmia ilmeneekin mulla
      kavereista avun saan.
      Sapokkaa kun kierrän, mieli pakahtua on,
      ihminenkö tehnyt kaiken tuon?

      Ne alppiruusut ynnä kukkameri loputon
      myös kaarisillat saa mun huomion.
      Kun pääsen vesiputouksen alle, tiedän sen,
      on kotipaikkani mun täällä, myöskin huominen.
      Myös Katariinaan tie mun huomenissa vie,
      on toiveenani olla hoputon.
      Näin kelpaa Kotkan pojan kotiin tulla
      rinta rottingilla tosiaan.
      Jos ongelmia ilmeneekin mulla,
      kavereista avun saan.

      Alkuun

      sivu 23

      Yhtä juhlaa

      San. Sakari Pakonen, säv. Juha Vainio, Ei ole Kööpenhamina kuin ennen

      On laulutekstin teko yhtä juhlaa,
      rallin riimittely kiehtovaa.
      On lauluntekstin teko yhtä juhlaa,
      vaikka onkin vaikeaa.

      Iskelmiä kuunnellessa ennen aattelin:
      Parempaan mä kyllä kykenen!
      Jos tuottajan vain saisin, niin mä vielä näyttäisin;
      runoilisin listaykkösen.
      Mun nimikirjoitukseni ois kuumaa tavaraa
      ja lehdet esittelis taloani avaraa.
      maankuulu olisin, mä saisin stipendin
      ja luottamuksen säveltäjien.

      On laulutekstin teko yhtä juhlaa,
      rallin riimittely kiehtovaa.
      On lauluntekstin teko yhtä juhlaa,
      vaikka onkin vaikea.

      Tuumasta siis toimeen, ryhdyin kirjoittelemaan;
      kaikki mahdolliset virheet tein!
      Mut lannistunut en, vaan luotin, että vielä saan
      tekstittäjän taidot itsellein.
      Siis sanoittajaseminaariin mukaan tuppasin,
      mä opiskelurahat sieltä täältä kuppasin,
      ja vaikka tuskin teen nyt matkan maineeseen,
      saan hauskan harrastuksen itsellein.

      On laulutekstin teko yhtä juhlaa,
      rallin riimittely kiehtovaa.
      On laulutekstin teko yhtä juhlaa,
      vaikka onkin vaikeaa.

      Ensi vuonna tarkoitus on jälleen yrittää
      merellisen laulun laadintaa.
      Vaikkei siitä tulisikaan ikivihreää,
      ei se oo niin kovin vakavaa!
      En uneksi mä enää mistään kultalevyistä,
      ne haavaat oli tehty unelmista kevyistä.
      On silti tärkeää, se että äijä tää
      näin laulujansa kirjoitella saa.

      On laulutekstin teko yhtä juhlaa,
      rallin riimittely kiehtovaa.
      Niin vaikeaa, vaan silti yhtä juhlaa;
      tahdon sitä harrastaa.

      Alkuun

      sivu 24

      SISÄLLYS



      JUNNUN LAULUSEURAN KAUTTA OLEMME MEKIN TUKEMASSA LAHJAKKAITA NUORIA MUSIIKINHARRASTAJIA

      Alkuun

      Takaisin muihin linkkeihin